Elokuun teemakuukauden kootut

Internetin ihmeelliseen maailmaan mahtuu niin tolkuton määrä tavaraa, että jyvien erottelulle akanoista on todellakin hyvä syy käyttää oma hetki. Viime aikoina fake news -termi on tullut tutuksi maailmanlaajuisesti hyvin paljon Amerikan presidentin ansiosta, ja olemme  samalla oppineet, kuinka korkeassa asemassa oleva henkilö voi yhtä lailla olla väärässä.

Terveyteen liittyvistä asioista keskustellessa on syytä kiinnittää erityisen tarkasti huomiota siihen, mistä lähteestä lukee ja kuka puhuu. Kuten tämän teemakuukauden ensimmäisessä postauksessa kirjoitin, on hyvä osata erottaa, onko kyseessä niin kutsuttu inhimillinen terveysmedia, joka pohjautuu yksilön kokemukseen, vai lääketieteellisesti tutkittu juttu. Jos asiaa on tutkittu, millaiset olivat tutkimuksen toteuttamisen keinot? On eri asia tehdä johtopäätelmiä ihmisjoukosta jos heitä on 5, verrattuna siihen että heitä olisi 5 000.

Lue, kuuntele, kirjoita ja osallistu keskusteluun myös reumaan liittyvissä asioissa huomioiden, uteliaana, mutta tervettä kyseenalaistamista unohtamatta! 🙂

inhimillinen_terveysmedia_tutkittu_juttu_tukisukka_reuma

Tarina vai tutkittu juttu?

  • Erilaisia oireita saadessaan ihmiset etsivät usein ensimmäisenä internetistä syitä ja sairauksia, eli ottavat yhteyttä tohtori Googleen 😉 Suuntaatko keskusteluforumeille vai tutkineen tahon tietosivustoille? Mieti ja huomioi, mikä sinulle on luotettava lähde. Mitä vaatii, että uskot johonkin, ja kenen sanaan luotat? 

ystäväkirja_banneri_reuma_vertaistuki_ystäväkirja_tukisukka_kokemuksia_arki_sairauden_kanssa

Reumasairaiden arkea, tunteita ja kokemuksia: Ystäväkirjan sivut

Millaista elämää eri reumasairauksia sairastavat viettävät? Mitkä asiat aiheuttavat hankaluuksia, mitkä iloa? Seitsemän eri ikäistä ja eri elämänvaihessa diagnoosin saanutta kertoivat samojen kysymysten kautta, millaisena heidän reumansa näyttäytyy arjessa. Ystäväkirjan tarkoituksena on tuoda esille sitä, kuinka samoja piirteitä ja oireita aikaansaava tautiryhmä näyttäytyy yksilötasolla monin eri tavoin. Kukaan ei ole toista enemmän tai vähemmän reumasairaan prototyyppi.

Testaa tietosi! Erotatko reumaan liittyvät huuhaatiedot faktoista?

Tulevaisuus pyörätuolissa, D-vitamiini, mummojen tauti? Onko asia tutkittu vai hutkittu?

elintavat_perimä_nivelreuma_alttius_periytyvyys_tukisukka_testaa_tietosi

Sukuvika, kun suksi ei luista – faktaa ja tarinaa reuman periytyvyydestä

Nivelreuma ei ole periytyvä tauti, mutta alttius periytyy lievästi – viimeisimpiä tutkimustietoja ja periytymistarina yhdestä perheestä

Tutkimus: reumaattisen tulehduksen vaikutukset aivoihin

Hiljattain tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että reumaattisella, kroonisella tulehduksella ja aivosumulla (engl. brain fog) on yhteys.

Tutkimus: reumaattisen tulehduksen vaikutukset aivoihin

Kun kivut ja uupumus saavat vallan, monet reumaatikot kertovat ns. aivosumusta, olotilasta jonka aikana ajatukset takkuilevat, keskittyminen on vaikeaa eikä muisti terävimmillään. Hiljattain tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että reumaattisella, kroonisella tulehduksella ja aivosumulla (engl. brain fog) on yhteys. Tutkimus on julkaistu Nature Communications-sivustolla. Asiasta uutisoi MedicalNewsToday.

Michiganin Yliopiston tutkijat Andrew Schrepf ja Chelsea Kaplan tarkastelivat viidenkymmenenneljän reumaatikon aivotoimintaa. Potilaat olivat iältään 43-66-vuotiaita, ja he olivat sairastaneet reumaa noin kolmesta kahteenkymmeneen vuotta. Heidän aivonsa kuvattiin MRI:n avulla sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti tutkimuksen alussa ja uudelleen puolen vuoden kuluttua. Tutkittavilta otettiin myös taudin normaaliin seurantaan kuuluva verenkuva, joka kertoo tulehduksen laadusta ja reuman aktiivisuuden vaiheesta.

Kuvantamisesta saadut tulokset olivat yhteneväisiä kahdella aivojen alueella. Kuuden kuukauden kuluttua tehdyn tutkimustoisinnon tulokset osoittautuivat yhteneväisiksi, ja tämä ei tutkijan mukaan ole yleistä.

Alempi parietaalinen lobule (inferiol parietal lobule) on alue aivojen visuaalisen, auditiivisen ja somaattisen aistin (kehoaistin) risteymässä. Sen avulla kykenemme mm. avaruudellisen ympäristön hahmottamiseen suhteessa itseemme.

Mediaalinen prefrontaalilohko (medial prefrontal cortex) ei tutkijoiden mukaan ole niin yksiselitteinen. Toiset uskovat kyseisen aivoalueen osallistuvan mm. päätöksentekoon ja asioiden palauttamiseen pitkäaikaisesta muistista, toisten mielestä se on yhteydessä lyhytkestoisten, uusien muistojen vahvistamiseen. Reumaatikkojen aivokuvantamistutkimuksessa mukana oleva Kaplan toteaakin MedicalNewsTodayn artikkelissa, että tulokset osoittavat etteivät aivoalueet toimi erillään tai toisistaan irrallisesti.

Toiminnalliset muutokset yllä kuvatuilla aivoalueilla selittävät tutkijoiden mukaan niitä kognitiivisia oireita, joita reumaatikot kuvaavat aivosumuksi; vaikeudeksi keskittyä ja ajatella järkevästi, sekä oppia uusia asioita.

aivosumu_reuma_tutkimus_kognitiiviset_oireet_tukisukka_teemakuukausi

 

Linkki tutkimuksen julkaisuun:

https://www.nature.com/articles/s41467-018-04648-0

Lähteet termeille:

http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_neuropsykologinen_arvio/visuaaliset_toiminnot/Sivut/default.aspx

Äitienpäivänä

Vuodesta 1991, kun lastenreumani puhkesi, äitini on mm. :

  • Kantanut minut kortisonipistosten ja kävelykiellon takia vessaan lukemattomia, satoja kertoja
  • Keksinyt ja kehitellyt keinoja, jotta sain otettua kaikki lääkkeeni. Pilleriläjän nielemisen opettelu 6-vuotiaana oli yllättävän vaikeaa niin henkisesti kuin fyysisesti
  • Hakenut kirjastosta ja kaupasta ajankulua ja viihdykettä, kun olen kitissyt ja itkenyt kipuja ja joutunut olemaan aloillaan.
  • Auttanut hoitamaan pieniä lemmikkejä, jotka olivat ehdoton henkireikäni kotona.
  • Sitonut vuosikausia jalkoihini ideaalisiteillä iltaisin lonkanvetovyöt yöksi, hoitokeino 90-luvulta jota muistellessa tekee pahaa. Varmaan meillä molemmilla.
  • Antanut myös periksi edellisessä, kun olen parkunut etten halua. Ymmärtänyt että myös mieli kaipaa hoitoa, ja joskus se on lupa nukkua kuin normaali, lonkkavaivaton lapsi.
  • Askarrellut, piirtänyt ja maalaillut kanssani. Nämä ovat periytyneet voimavaroiksi myös aikuisuuteen, keinoksi unohtaa hetkeksi reuma ja olla luova.
  • Tehnyt sairaanhoitajan hommia kotona, eli puhdistanut päivittäin ortopedisen lonkanvetolaitteen avohaavoja ja pukenut jalkani muovipusseihin suihkun ajaksi. Olin 11. Tämä lienee meidän molempien kauhein muisto lapsuuteni sairasteluista.
  • Kuunnellut kärsivällisesti ajatuksiani lääkäreistä, hoitajista, sairaalakokemuksista ja muusta aiheeseen liittyvästä tai liittymättömästä.
  • Kannustanut tekemään mitä itse haluan.

Kiitos Äiti.

Voimia ja jaksamista kaikki lastenreumaan sairastuneiden lasten äidit. Olette sankareita.

äitienpäivä_tukisukka_lastenreuma_äiti