Kaksin aina kauheampi: perussairaus ja flunssa

Viikko sitten maanantaina saunan jälkeen alkoi palella, niveliä särkeä ja yskittää. Pian nousikin kuume, joka kolmena päivänä kipusi jopa yli 39 asteen. En muista koska viimeksi olisin ollut näin kamalan hirmutaudin kourissa, ehkä joskus 2010-luvun alussa. Kuten flunssa – ja influenssa-aikaan uutisoidaan, taudit saattavat olla vaarallisia vanhuksille, lapsille ja tiettyjä perussairauksia poteville. Reuma taustalla ei onneksi ole se pahin vaihtoehto, mutta sairaus saattaa jossain määrin vaikuttaa myös vuosittain pyörivien hengitystieinfektioiden sairastamiseen. Muistan, kuinka jo lapsena lääkärit neuvoivat vanhempiani välttämään flunssaan sairastumistani – helpommin sanottu kuin tehty.

flunssaEn tiedä oliko tämän kertainen tautini influenssaa, RSV-virusta vai jotain muuta, sillä sairastin kotihoidolla enkä lähtenyt laboratoriokokeisiin. Viikon kestänyt pahin vaihe on onneksi ohi, ja vietän parhaillaan toipumisaikaa, ärhäkkä yskä ja väsymys vielä seuranain. Riski jälkitaudeille on varmasti vielä olemassa, joten lepäämisen kannalta on otettava. Viime viikolla kuumehorkassa ja kipujen kanssa peiton alla hytistessä muisti taas, miksi omat tautien välttämisniksit ovat höperyydessään silti hyviä; nyt menetän puolikuntoisena ainakin kolme viikkoa tehokkaasta kuntoutuksesta ja omasta puuhailusta. Höh.

Välttääkseni ja pakoillakseni rajuimpia tauteja, olen vuosikaudet ja aina pahimpaan epidemia-aikaan

  1. Tietoisesti vältellyt tapahtumia ja yleisiä tiloja, ja viettänyt aikaa kotona. Ainoastaan pakolliset kauppa- ja muut asiointireissut tehty
  2. Kertonut suoraan ihmisille, että käytän biologista lääkitystä joka huonontaa immuniteettia, ja sairastun helpommin. En tämän vuoksi mm. kättele

Lähipiiri on toki tietoinen myös biologisten lääkkeiden vaikutuksesta, ja ilmoittavat aina kohteliaasti etteivät tulekaan kylään, jos ovat sairastuneet.

Kuinka reuma vaikuttaa flunssan sairastamiseen?

Reumaatikotkin ovat yksilöitä, ja siksipä löytyy takuulla niitäkin onnekkaita, jotka eivät huomaa mitään erityistä ns. kulkutauteja sairastaessaan. You lucky ones! Omalla kohdalla on valitettavasti käynyt toisin, ja aina flunssan tartuttua nivelet kipeytyvät ja jokin onneton paikka turpoaa enemmän. Lapsuusmuistoissa on monta itkua ja hammastenkiristelyä, kun ”pöpön iskeminen” tiesi kortisonipiikkiajan varausta, useimmiten polveen tai nilkkaan.

Lääkärit eivät ole ilmiötä sen kummemmin koskaan selittäneet, ja olen päätellyt itse, että mikäli viruksen tai bakteerin aiheuttaman taudin oireistoon kuuluu itsessään nivel- ja lihaskivut, ne tuntuvat reuman runnomissa paikoissa kahta kauheammin. Ehkä flunssan kiusaama elimistö saa jollain immuniteettiin liittyvällä seikalla reumatulehduksetkin aktivoitumaan? Mene ja tiedä.

Toinen merkittävä ja vaikuttava asia ovat reumalääkkeet. Kuten edellä mainittu, biologiset valmisteet huonontavat vastustuskykyä vaikutusmekaniikkansa tähden, ja aikaansaavat näin sen, että potilaat ovat alttiimpia erilaisille bakteereille ja viruksille. Biologisten lisäksi myös metotreksaatti-lääkitys on aina tauotettava pahimpien influenssien ja etenkin kuumeen noustessa, ja tämän vuoksi kivut sekä tulehdukset saattavat palata, mikäli perussairaus ei kestä yhtään väliin jätettävää lääkekertaa. Ikävä jatkumo, joka on hyvä esimerkki siitä, että reumaatikon olisi mukavampaa pysyä terveenä.

Tälläkin kertaa kävi tutun kaavan mukaan, ja nilkka on turvonnut ja kipeä. Onneksi reumalääkärin vuosikontrolliaika on parin viikon päästä, jonne sinnittelen kortisonipiikkiä odotellen.

Pysykää terveinä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s